Eilen katsellessani facebook- kuviani, tajusin että minulla ja Hönöllä on muutaman kuukauden kuluttua 2v. takana yhteistä matkaa...

Miten aika juokseekaan niin nopeasti!?

Välillä eilinen on tuntunut olleen ihan nurkan takana...

Ne kaikki hetket kun tuli purtua hammasta yhteen, tuntui ettei toivoakaan taas tänään minkään suhteen... Mutta toistoilla, kehuilla ja palkitsemisilla matka Hönön kanssa on jatkunut parempaan suuntaan vakaasti.


Lähtökohdat;

Olematon hihnakäytös; vetäminen, seilaaminen ja hyökkäily.

Remmirähjäys.

Epävarma ja pelokas koira, ongelmat näkyivät paniikkikohtauksina (armoton täriseminen ja pakenemisen yrittäminen), kaikkea liikkuvaa kohti räsähtäminen ja hyökkääminen.

Hönö osasi jotenkuten istu- käskyn.

Sisäsiisti, ei eroahdistusta.

Haukahtelu ja murina kerrostalon käytävän äänille.

Tämän hetkinen tilanne;

Lenkit sujuvat mukavasti, Hönön kävelee oikealla puolella (käskystä vasemmallakin) sekä vetäminen on vähentynyt  90%. Remmirähiseminen on vihdoinkin lähtenyt vähenemään lenkeillä ja tämän treenaamista jatketaan kunnes tästäkin pahasta päästään kokonaan eroon. Muut kävelijät ja pyöräilijät voidaan ohittaa ilman murinoita ja ärähtelyjä, ohittaessa hihnan pituus vähennetään kuitenkin puoleen välttääkseen mahd. yllätystilanteet. Ulkona liikkuvat lapset ovat kuitenkin vielä Hönöstä pelottavia, ne kiljuvat ja liikkuvat nopeasti suunnasta toiseen tai jopa pomppivat.

Hönö osaa peruskäskyt (tehostettu käsimerkein); istu, maahan, hyppy (esteen yli), kierrä, odota, saa mennä, saa ottaa, täällä, pois, oma (paikka). Ja koska Hönö on myös tosi fiksu muutenkin on niitä temppujakin tullut opetettua, eli mm; tassu, toinen, femma, lelu, kiusaa iskää, heippa ja tällä hetkellä harjoitellaan nökötä- käskyä. Lista tulee jatkumaan koska näiden opettamiselle kaiken muun elämisen ohella ei näy loppua.

Ei sanan sijasta käytetään "ä-ää" äännettä, korottaen tarpeen mukaan äänen kovuutta.

Käytävän äänille Hönö murahtelee enään harvakseltaan, sillä pois- käsky lankeaa koiralle oitis eikä tämä laumaläheinen koira mieluusti halua laumansa läheisyydestä pois. Ainoastaan posteljoonille saatetaan koittaa haukkua joskus, muuten tätä ongelmaa ei onneksi ilmene enää.

Minulle tullessaan Hönö pelkäsi myös kuollakseen suihkua, mutta nykyään suihkussa käynti ei enää tuota ongelmia. Mm. myös imuri- ja kynsienleikkauspelosta on päästy suurimmissa määrin eroon.

Jostain syystä alunperin Hönö pelkäsi vinkuvia ja muuten ääntä pitäviä leluja, mutta nykyään Hönöstä on kuoriutunut leikkisä lelujen kanssa telmivä pentumaisen energinen karvakorva.

Kaiken kaikkiaan Hönö on rentoutuneempi, iloisempi ja uskaliaampi.

- kuitenkin, matkaa on jäljellä -


Olen useasti miettinyt kuinka olisi pitänyt kirjoittaa päiväkirjaa Hönön kehittymisestä, mutta käy se näinkin...

Päivä kerrallaan, kohti kirkkaampaa ja parempaa huomista. <3


h%C3%A4h%C3%A4%C3%A4%C3%A4%C3%A4-normal.